torstai 26. tammikuuta 2017

Paras lelu

Kuusiviikkoisen keskittymiskyky ei ole kovin pitkäkestoinen, joten yhteen leluun ei yleensä jakseta keskittyä kovin kauaa. Yksi pentujen suosikkileluista on kuitenkin muita parempi. Nimittäin Morin häntä.






Tehtävä: laske kuinka monta kissaa viimeisessä kuvassa on.

tiistai 24. tammikuuta 2017

Selma ja Mori

Mori on Selman idoli ja Selma on Morin suurin fani. Pennuista Selma ottaa selvästi eniten kontaktia isoisäänsä. Morin en ole huomannut erityisesti suosivan Selmaa, vaan se suhtautuu samoin kaikkiin lähelle tuleviin pentuihin.

Moi vaari, mahdunko mäkin tänne? t. Selma

Sullahan on korvantaukset pesemättä! t. Mori

Ei oo mun vika, etten vielä ylety pesemään korvien takaa! t. Selma

Tules nyt takaisin, jäit likaiseksi vielä. t. Mori

No en. Mun turkki on jo ihan tarpeeksi sekaisin. t. Selma

maanantai 23. tammikuuta 2017

Kuusiviikkoiset

Viime lauantaina pennut täyttivät jo kuusi viikkoa. Tälle merkkipäivälle on tarjolla vain ryhmäkuvia yksilökuvien sijaan.

Svala, Selma, Manda ja Elva

Heiluta enemmän sitä huiskaa! t. Manda

No ei varmaan katota kameraan. t. Svala, Selma ja Manda
Keskeisin viikon aikana opittu taito on hyppääminen takajalkoja käyttäen. Aiemmin "hypyt" tapahtuivat niin, että kauhealla vauhdilla etutassut irti maasta ja peräpää tuli sitten liikkeen voimasta perässä. Hyppykorkeus kasvoi huomattavasti, kun pennut keksivät ponnistaa takajaloilla. Niinpä pentuhuoneen ovella ollut pahvieste kävi liian matalaksi, ja pennut saivat vallata myös olohuoneen.

Ylipäätään pentujen vauhti vain kasvaa ja toiminta näyttää suunnilleen tältä:




torstai 19. tammikuuta 2017

Viisiviikkoiset

Pennut täyttivät viime lauantaina 5 viikkoa. Kuvien ottaminen muuttuu viikko viikolta haastavammaksi, kun pentujen vauhti vain lisääntyy. Tämmöiseksi meni touhu, kun ensimmäisen kerran koitin ottaa 5-viikkoiskuvia.
Riehujina Selma ja Svala



Seuraavalla yrityksellä kuvaajalla oli haasteita kameran säätöjen ja uuden salaman käytön kanssa, mutta muistikortille tallentui kuva jos toinenkin (ihan kaikki kuvat eivät ole samasta kuvaussessiosta).
Selma


Tässä pörhistellään Morille

 Selma on touhukas pieni kissinpentu. Selma tykkää painia, ja painikaveriksi kelpaa yhtälailla sisko kuin 10 kertaa itseään isompi Mori. Välillä tuntuu kuin Selma ymmärtäisi olevansa Morin kanssa samanvärinen, niin usein se hakeutuu Morin seuraan. Selma kömpii usein ensimmäisenä esiin nukkumapaikastaan kun herään tai tulen kotiin. Selma kävi ensimmäisenä hiekkalaatikolla pissalla ja alkoi ensimmäisenä kehrätä ihmisen kosketuksesta.
Svala


Svala on porukan pienin. Se tykkää myös touhuta ja painia. Svala oppi ensimmäisenä juomaan vettä kupista, ja kävi toisena hiekkalaatikolla. Svala murisee kovasti, kun innostuu leikkimään kaninkarvalelulla. Äskettäin Svala oppi myös hyppäämään, ja sen saattaakin löytää sängystä tai kiipeilypuusta. 
Elva


Elva on pieni keijukaisprinsessa, josta toisinaan kuoriutuu ilkikurinen menninkäinen. Elva tykkää pörhistellä ja hyppiä sivuttain haastaessaan muita leikkiin. Jos tunnen jonkun kiipeävän kylkeäni pitkin, kiipijä on todennäköisesti Elva. Elvalla riittää vauhtia ja touhua, mutta se malttaa myös toisinaan köllötellä sylissä. Elva on keksinyt myös, että toisia kissoja voi puskea.
Manda



Manda on porukan isoin, mikä johtuu ehkä siitä, että Manda tykkää syödä. Kuvia purkaessani huomaan, että Manda näkyy kuvissa harvemmin kuin siskonsa. Ehkä se sitten on hieman vetäytyvämpi, vaikka pentujen touhutessa ympäriinsä Manda näyttää leikkivän siinä missä muutkin. Mandakin osaa pörhistellä toisille leikin lomassa. Manda kiipeää usein polvelle ja tykkää maharapsuista.



perjantai 13. tammikuuta 2017

Ryhmäkuva!

Eläköön! Onnistuin ottamaan pennuista ryhmäkuvia, joissa kukaan ei nuku ja kukaan ei ole nisällä.



keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Vessaharjoituksia


"Ei me tiietä yhtään mitä täällä laatikossa pitäis tehdä, mut tosi hauska paikka!" t. pennut





Rehellisyyden nimissä on kerrottava, että Selma on osannut käydä hiekkalaatikossa pissalla ihan itse, ja peitti vielä jälkensäkin. Kyllä on fiksu isosisko!

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Lihansyöjät

Pennut liikkuvat ja temmeltävät koko ajan enemmän. Riekkuminen vie energiaa, joten oli aika alkaa opetella kiinteän ruuan syömistä. Ensimmäiset maistiaiset otettiin kanan jauhelihaa, ensin maisteltiin sormenpäistä pieniä nokareita ja kolmannella tarjoilukerralla kaikki paitsi Elva söivät jo itse lautaselta.

Syömisen lisäksi myös juomista on harjoiteltu. Pennut ovat todenneet, että jos vesikuppiin laittaa tassun, se kastuu; ja jos vesikuppiin laittaa nenän, menee nenään vettä. Svala yritti ensimmäisenä lipittää vettä oikeaoppisesti kielellä.
Seuraava tärkeä opeteltava taito on hiekkalaatikolla asiointi.

lauantai 7. tammikuuta 2017

Kissanristiäiset

Pennut ovat olleet ilman kutsumanimiä jo hieman liian pitkään. Paine keksiä niille lempinimet on kasvanut koko ajan, mikä ei tietenkään ole auttanut luovuutta. Lähtökohtana nimeämisessä oli, että ovat jollainlailla linjassa emon nimen kanssa. Katla on paitsi tulivuori ja islantilainen naisen nimi myös lohikäärme Veljeni Leijonamieli kirjassa. Jo ennen pentuja mietiskelin lohikäärmeenpesä -teemaa, ja pennuille lohikäärmenimiä. Ongelmaksi muodostui, että lohikäärmeitä ei saduissa, kirjoissa ja elokuvissa juurikaan ole nimetty, ja nimetyistäkin monen nimi on liian vaikea käyttöön. Ja sitten pitäisi vielä olla tytöille sopivia nimiä. Lohikäärmeidea oli siis pakko hylätä. Islantilaiset tulivuoret kävivät myös mielessä, mutta jokainen voi käydä Wikipediasta toteamassa, ettei neljän käyttökelpoisen nimen löytäminen niistä ole ihan helppoa.

Muut kissani on nimetty islantilaisvaikutteisesti, joten päätin pysyä hyväksi havaitulla linjalla ja kaivoin esille listan islantilaisista naisten nimistä. Niistä etsin suomalaiseen suuhun sopivia lyhyitä nimiä, joissa ei ole erikoisia kirjaimia tai liian vaikeita äänteitä, niinpä esimerkiksi Pálfríður karsiutui pois. Valikoituneet nimet eivät ole tyypillisimpiä tai yleisiä islantilaisia nimiä, mutta pyöriteltyäni vaihtoehtoja nämä tuntuvat sopivan pennuille. Ja löytyypä pari näistä nimistä myös suomalaisista nimipäiväkalentereista.

Tällä alustuksella, saanko esitellä 4-viikkoiset

Selma

Svala

Elva

Manda

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Muuttopäivä

Tänään Katla päätti, että pennut pitää siirtää muualle. Ja ainoa Katlalle kelpaava paikka oli kirjoituspöydän sokkeli. Sen sisään pääsee tavallisesti kirjoituspöydän takapuolelta, mutta kulkuaukot ovat olleet tukittuna jo pidemmän aikaa, sillä en halunnut, että Katla vetäytyisi niin pieneen koloon synnyttämään.

Nyt Katla on pari päivää yrittänyt murtautua sokkeliin siinä onnistumatta. Aamupäivällä se päätti silti yrittää sijoittaa pentunsa sinne ja turhautui, kun se ei onnistunut. Se kuljetteli pentuja ympäriinsä ja oli melko hätääntynyt, kun yritin palauttaa pentuja alkuperäiseen paikkaansa. Koitin tarjota vaihtoehtoisia pesiä, mutta jouduin lopulta luovuttamaan ja päästämään Katlan kirjoituspöydän sokkeliin. Otin alimman laatikon ulos, jotta sokkeliin pääsee kulkemaan etukautta.
En ole erityisen mielissäni tästä paikasta, mutta emo pitää pitää tyytyväisenä.
Pentu 2 ei myöskään ole mielissään uudesta paikasta.


"Äiti toi meidät tänne pieneen koloon"

"Täällä on vähän ahdasta"

"Voisinpa vaikka tulla täältä pois"

"Heippa!" t. pentu 2

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Kehitys kolmannella viikolla

Pennut kasvavat ja kehittyvät nyt kovaa vauhtia. Ero kaksiviikkoisten ja kolmiviikkoisten välillä on huima. Kumpienkaan kuvaaminen ei ollut helppoa. Tässä ensin jouluaattona otetut kaksiviikkoispotretit, tai no jotkut kuvat ainakin.





Silmät olivat tuossa iässä vasta aukeamassa, ja mahan saaminen irti alustasta kovan työn takana. Viikossa silmät ovat avautuneet, korvat kasvaneet (kuuloa on paha arvioida, eivät juurikaan tunnu reagoivan ääniin) ja askelia otetaan jo useita ennen keikahdusta kumoon. Tässä kolmiviikkoiset pennut.





Pentupesässä harjoitellaan kovasti kävelyä. Touhuissa näkyy jo varsin kissamaisia elkeitä, välillä korvat kääntyvät viiraamisen merkiksi ja otetaan hapuilevia syöksyjä siskojen niskaan. Pennut myös kiinnittävät huomiota ympäristöönsä. Usein pentulaatikosta tuijottaa takaisin useampi pari pieniä nappisilmiä.

Mori suhtautuu pentuihin epäileväisesti. Jos vain yksi pentu on ulkona pentupesästä, voi Mori tulla sitä haistelemaan ja nuolaistakin muutaman kerran ennen kuin luikkii kauemmaksi, mutta useampi pentu vapaana lattialla saman aikaisesti on Mori-vaarista liian epäilyttävää. Tänään Mori katsoi parhaaksi sähistä pienille tytöille ja karkasi sen jälkeen paikalta.